Yhteinen urakka on kaikkien etu
Teksti: Tiina Laaninen / Kuvat: Emil Bobyrev
Toimiva arki
Yhteisurakoinnin tavoitteena on kustannustehokkuus. On kaikkien etu, että teitä ei kaiveta auki vähän väliä. Ja kun kaivetaan, hoidetaan kuntoon samalla useammat putket ja johdot.
Tampereen Viinikanlahdessa rakennetaan jätevesien siirtoviemäreitä. Työt liittyvät Sulkavuoreen rakennettavaan uuteen jäteveden keskuspuhdistamoon. Kun nykyinen puhdistamo suljetaan 2024, jätevedet johdetaan Viinikanlahden pumppaamolta paineviemäreillä Vihilahteen ja sieltä edelleen tunnelia pitkin Sulkavuoren keskuspuhdistamoon käsiteltäviksi. Uuden jätevedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen nykyinen puhdistamo puretaan ja sen tilalle rakennetaan Viinikanlahden uusi asuinalue.
– Rakennamme kaksi 1 000 millimetrin halkaisijan paineviemäriä. Samalla uusitaan ja rakennetaan muuta kunnallistekniikkaa. Samaan kaivantoon paineviemäreiden kanssa sijoitetaan myös Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja käyttövesiputkia sekä sähköjohtoja, kertoo siirtoviemärihankkeen projektipäällikkö Marko Männynsalo Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä.
Huolellista suunnittelua
Tampereen Sähköverkko Oy:n suunnittelupäällikkö Kari Tappuran mukaan yhteisurakointi vaatii erityisen huolellista suunnittelua.
– Nyt tehtävässä työssä on huomioitu kasvavan kaupungin tarpeet esimerkiksi niin, että rakennettavan kunnallistekniikan sijainti mahdollistaa tulevaisuudessa Viinikanlahden uuden asuinalueen rakentumisen, Tappura toteaa.
Tampereen Veden verkostopäällikkö Pekka Laakkosen mukaan yhteisurakointiin ovat siirtymässä monet isoimmista kaupungeista Suomessa, ja Tampere kulkee tämän kehityksen etunenässä. Erityisesti suunnitteluun on kuitenkin varattava paljon aikaa, sillä jokaisella toimijalla on oma budjettinsa.
– Tampereella yhteistyö eri toimijoiden välillä on hyvää, ja meillä on halu oppia toinen toisiltamme, Laakkonen kiittää.
Viinikanlahden yhteisurakointi
- Suunnittelu ja aikataulutus vuoden 2017 aikana.
- Hankkeen käytännön urakoinnit alkoivat 2019 ja jatkuvat 2020.
- Kun yhteisurakointi on valmis, jätevedenpumppaamon rakentaminen alkaa vuoden 2021.
Valmetinkatu poikki heinäkuussa
Kaupunkilaisille kaivuutyöt näkyvät kesällä etenkin Nuolialantien alueella. Nuolialantien ja Valmetinkadun risteyksen työt on aikataulutettu heinäkuulle, jolloin liikenne on vähäisempää kuin muulloin kesällä.
– Valmetinkatu katkaistaan joksikin aikaa kokonaan ja bussipysäkit siirretään väliaikaisesti, Männynsalo sanoo. Hän kertoo, että ennen jokaisen siirtoviemärihankkeen urakan aloittamista alueen asukkaille ja yrityksille järjestetään tiedotustilaisuus. Tiedotuksessa hyödynnetään myös bussien infotauluja. Ajantasaista tietoa päivitetään myös someen ja keskuspuhdistamo.fi-verkkosivuille viikoittain.
Julkaistu 14.4.2020
Auto parkkiin ja huvittelemaan
Toimiva arki
Kesällä 2020 Särkänniemen oman pysäköintialueen lisäksi huvittelijoiden käytössä ovat P-Plevna, P-Frenckell ja P-Näsinkulma. Pysäköintikohteet on edellisvuoden tapaan valikoitu siten, että niistä on mahdollisuus kävellä perille. Särkänniemen asiakkaat saavat Moovy-sovelluksella edullisemman päiväpysäköinnin sekä Särkän lähiparkissa että pysäköintitaloissa.
Julkaistu 14.4.2020
Kyä lähtee!
Teksti: Tiina Laaninen / Kuva: Emil Bobyrev
Toimiva arki
Hyvät läpilyöntimahdollisuudet joka puolella. Se oli pesäpalloilija Juha Niemen ensiajatus, kun hän pääsi tammikuussa tutustumaan Tampereen uuteen pesäpallokenttään Kaupissa. Kovia lyöntejä onkin lupa odottaa, sillä Niemi kuuluu siihen harvinaiseen pesäpalloilijoiden joukkoon, joka on lyönyt yli 1 000 juoksua miesten superpesiksen runkosarjassa.
Vielä toistaiseksi Niemi suuntaa töidensä jälkeen Kauppia useammin Varalan Urheiluopistolle, jossa Manse PP:n joukkue harjoittelee huhtikuun loppupuolelle saakka lähes päivittäin. Tai ainakin harjoitteli, ennen kuin koronavirus ilmaantui haastamaan treenirutiineja.
– Muutin Tampereelle Joensuusta joulukuun alussa ja kaupunki alkaa tulla hiljalleen tutuksi, Niemi sanoo.
Suunnatessaan työpaikaltaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta Varalaan hän joutuu silti toisinaan miettimään, minne päin mistäkin risteyksestä kaartaa, sillä liikennejärjestelyt vaihtuvat tiuhaan etenkin Hatanpään alueella.
– Tampereen kasvu on helppo aistia, niin paljon työmaita keskustassa on. Odotan jo, kuinka hieno esimerkiksi kansiareenasta tulee.
Nykyiseen jäähalliin Niemi kertoo jo tutustuneensa. Tapparan tai Ilveksen fania hänestä ei silti ainakaan vielä ole tullut, vaan ainakin toistaiseksi Niemi tunnustautuu Oulun Kärppien kannattajaksi.
Kaikki kannustamaan
Kun Juha Niemen liikuntapaikkamestarin aamuvuoro Pirkkalassa on ohi, hän kaartaa autollaan tavallisesti Hatanpään, Ratinan ja Pyynikin kautta Varalaan treenaamaan.
– Ajan monta kertaa viikossa Pyynikin ohi. Maisemat ovat hienot, ja aion viimeistään kesällä tutustua alueeseen enemmän kävellen. Pyynikin kuuluisat rappuset olen jo löytänyt, mutta ainakaan vielä en ole niitä juossut ylös.
Mikä menestyneen pesäpalloilijan sai houkuteltua Tampereelle?
Joensuun Mailaa vuodet 2013−2019 edustanut Niemi sanoo hamuavansa uusia haasteita. Houkutteleva asia oli myös se, että ammattimaisen urheilun rinnalle löytyi Tampereelta työpaikka, jossa esimerkiksi työajat joustavat pesäpallon mukaan.
– Täällä pääsen pelaamaan monen junioriaikaisen pelikaverini kanssa. Lisäksi uskon kokemukseni auttavan joukkuetta, jossa on paljon superpesiksen ensikertalaisia.
Niemi sanoo joukkueen tavoitteen olevan selvä: se haluaa olla kahdeksan parhaan joukossa. Yhden haasteen Niemi heittää kaikille tamperelaisille, kunhan vallitsevat poikkeusolot päättyvät.
– Täällä on nähty pääsarjatason miesten pesäpalloa viimeksi 27 vuotta sitten. Nyt, kun sarjanousu on totta, toivon, että saamme peleihin paljon yleisöä kannustamaan meitä.
Kolme asiaa, joista luovun:
1. Tabletin käyttö iltaisin sängyssä: tabletointi lyhentää yöuntani ja heikentää unen laatua.
2. Valmisruoat. Itse tehden ruoasta saa maistuvampaa, edullisempaa ja ravitsevampaa.
3. Sähköpotkulauta on kätevä töissä, mutta toisinaan nappaan sen liian helposti sen sijaan, että kävelisin.
Juha Niemi
- Jokeritykki Juha Niemi, 31, on tehnyt kahden vuoden sopimuksen miesten pääsarjaan viime syksynä nousseen Manse PP:n kanssa.
- Alkuperäisen sarjaohjelman mukaan joukkueen ensimmäinen kotipeli piti pelata Tampereen uudella pesäpallokentällä Kaupissa Koskenkorvan Urheilijoita vastaan toukokuussa. Pesäpalloliitto on tiedottanut kotimaan superpesiskauden alkavan koronaviruksesta johtuen vasta kesäkuun alussa.
Julkaistu 14.4.2020
Miten meillä meni?
Toimiva arki
Pääsikö tamperelainen terveyskeskukseen riittävän nopeasti? Nousiko peruskoululaisten kunto? Oliko Sähkölaitoksen taloudellinen tulos kilpailukykyinen? Pysyikö Keskuspuhdistamon urakka aikataulussa? Entä etenivätkö Finnparkin polkupyöräparkki tai Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitos päätetyllä tavalla? Vastaukset näihin ja satoihin muihin Tampereen kaupunkia koskeviin tavoitteisiin löytyvät Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2019 arviointikertomuksesta.
Mikä ihmeen arviointikertomus, kaupunginreviisori Erja Viitala?
Arviointikertomus sisältää tarkastuslautakunnan arviot siitä, miten kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat viime vuonna. Lisäksi kertomuksessa on havaintoihin liittyviä suosituksia.
Miten sinä ja muut kaupungin tarkastustoimen ihmiset liitytte kertomukseen?
Toimimme tarkastuslautakunnan työrukkasena: keräämme käytännössä tarvittavat tiedot ja kirjoitamme kertomuksen. Valtuuston asettama tarkastuslautakunta toimii muusta kaupunkiorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti.
Lukevatko valtuutetut tai kaupunkilaiset kertomusta?
Valtuutetut lukevat sitä varsin ahkerasti. Tuoreen selvityksen mukaan 89,5 prosenttia valtuutetuista käyttää sitä tiedonlähteenään keskimäärin muutaman kerran vuodessa tai noin kerran kuukaudessa. Kaupunkilaisten lukutottumuksista en tiedä, mutta uskoisin heidänkin löytävän siitä luotettavia faktoja ja muutakin oleellista tietoa kaupungin toiminnan ja tavoitteiden toteutumisesta.
Julkaistu 14.4.2020
Pääkirjoitus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa vauhdilla
Pääkirjoitus: Tampereen kaupunkiseutu kasvaa vauhdilla
Arvioiden mukaan Tampereen kaupunkiseudun asukkailla on parinkymmenen vuoden päästä noin 90 000 uutta naapuria – reilusti Porin verran. Arviota siitä, kuinka paljon uusista naapureista oikeasti on porilaisia, ei ole toistaiseksi julkaistu. Tai että tuleeko Porista ”virallisesti” Tampereen satamakaupunki. Tulevaisuus on varsin ihmeellistä, ja lähes kaikki mahdollista.
Huikea väkimäärän lisäys luo paineita infrastruktuurille. Ainakin sille, kuinka hyvin sen rakentaminen pysyy kasvussa mukana. Infran rakentaminen kun ei ole sitä nopeinta rakentamista. Päätöksissä pitää siis uskaltaa ennakoida ja arvata rohkeasti tulevaisuutta. Näinhän täälläpäin on tavattu tehdä. Parhaillaan kahdella rintamalla rakenteilla oleva Keskuspuhdistamo on tästä hyvä esimerkki.
Tampereen kaupunkiseudun sisäinen liikenne kasvaa kymmenessä vuodessa huomattavasti – puhutaan jopa 40 prosentin kasvusta. Raideliikenne noussee uuteen kukoistukseen. Ei pelkästään sen tähden, että se pystyy tehokkaasti liikuttelemaan suuriakin ihmismassoja, vaan myös siksi, että se on hyvin yhteensopiva vaihtoehto ilmastotavoitteiden kanssa.
Lähikuntien ja kaupunkien asemanseudut tulevat muuttumaan asumisen ja palveluiden paikoiksi. Voisi kai sanoa, että asemanseudut kokevat uuden tulemisen, sillä sellaisiahan ne alkuaikoina olivat. Ei tarvitse pääkaupunkiseutua kauemmas mennä, kun tämän seikan voi helposti havaita. Onhan täällä meidänkin kaupunkiseudullamme tekeillä tähän viittaavia hankkeita. Vai mitä sanotte Tampereen Kannesta tai Lempäälä-talosta? Aseman seutuja kumpainenkin.
Pertti Suuripää
Päätoimittaja
Julkaistu 14.4.2020
Kolumni: Hiedanrannassa tavattu maagillista yhteistyötä
Kolumni: Hiedanrannassa tavattu maagillista yhteistyötä
Kävin Hiedanrannassa ensimmäisen kerran syyskuussa 2016. Silloin järjestetty Maagillinen teatteri tarjoili kokemuksia eri aisteille hämyisässä Lielahden kartanon ympäristössä. Olin vaikuttunut: kuinka tällaiselle alueelle pääsee toimimaan?
Seuraavana vuonna olin mukana työryhmässä, joka järjesti samalla alueella Tampere Underground Juhannuksen. Uuden, vaihtoehtoisen, kaikille avoimen ja ilmaisen kaupunkijuhannuksen. Vapaaehtoisvoimin tuotetun tapahtuman ilmapiiri oli solidaarinen järjestäjien, esiintyjien ja yleisön kesken.
Sama henki elää Hiedanrannassa edelleen aktiivisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden ja kävijöiden arjessa. Hiedanrannan Pajalla käsityöläiset ja taiteilijat lounastavat yhdessä, ohikulkijat voivat piipahtaa heidän puodissaan, Kartanokahvila Mielihyvin tarjoilee kahvit ja herkut lempeiden hymyjen kera, ja Galleria Muuntotilassa saa rauhoittua lueskelemaan omakustanteita ja zinejä nykytaiteen ympäröimänä.
Katutaidepuistossa taivaisiim kohoavat muraalit herättävät ihastusta, ja skeittihalli kokoaa yhteen niin nuoret kuin aikuisetkin harrastajat ja ammattilaiset. Lisäksi Lielahden kartanolla, kulttuuritila Kuivaamolla ja yhteisön voimin rakennetulla saunalla järjestetään erilaisia tapahtumia sekä harrastustoimintaa musiikin ja sirkuksen aloilla. Ja mikä parasta: kuka tahansa kaupunkilainen voi edelleen osallistua tapahtumien ja toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Toimiminen alueella ei kuitenkaan ole aina mutkatonta. Vanhan Lielahden sellutehtaan ympärille kehitetään älykästä kaupunginosaa. Miten jo luotua yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa pystytään pitämään yllä kaupunginosan rakentuessa? Luodaan luottamus ja käytännöt rakentamisen rinnalle yhdessä. Aikamme tarvitsee tätä enemmän kuin koskaan.
Meiju Mertanen toimii koordinaattorina Tampereen kaupungin kulttuuripalveluissa Hiedanrannan kulttuurin edistämiseksi.
Julkaistu 14.4.2020
Historiaa tekemässä
Historiaa tekemässä: Ongella Viinikanojalla
Onkijat Viinikanojan suulla yli sata vuotta sitten tuskin ajattelivat, että 2030-luvulla joku ihailisi samalla paikalla – ehkä omalta parvekkeeltaan – edessä avautuvaa näkymää Pyhäjärven ulapalle. Viinikanlahdelta tarttui mato-onkeen 1900-luvun alussa haukea ja ahventa, saattoi tulla kuhaakin. Samalla vuosisadalla Viinikanlahden rannat ovat palvelleet teollisuuden ja yhteiskunnan välttämättömän infrastruktuurin alueena. Rantoja on muokattu ja täytetty useaan otteeseen. Uusi lehti on kääntymässä tällä vuosikymmenellä, kun Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo väistyy uuden asuinalueen tieltä. Kaupungin rannat palaavat jälleen siihen käyttöön, johon vesistöjen ympäröimässä kaupungissa on totuttu – viihtymiseen, oleskeluun ja asumiseen.
Julkaistu 14.4.2020
Pääkirjoitus: Menestys syntyy joukkuepelillä
Pääkirjoitus: Menestys syntyy joukkuepelillä
Kaupungistuminen on ollut käynnissä jo pitkään, eikä sille ole loppua näkyvissä. Suuren maailman tyyliin Tampereen kaupunkiseudusta on tulossa hyvää vauhtia oikea metropoli. Brittien Tampere, eli Manchester, on oiva esimerkki samanlaisesta kehityksestä. Manchesterin seutukunta käsittää useita kaupunkeja, ja liikkuessa siellä ei edes huomaa kaupungin vaihtumista. Tähän suuntaan kehitys menee meilläkin – ja hyvä niin.
Kaupunkiseudun kehittyessä liikkumisen pitää olla sujuvaa eri kulkuvälineillä – töissä kun käydään Tampereella ja Tampereelta. Kunnissa tarpeet yhteistyölle on jo tunnistettu. Tulevaisuudessa tulemme varmastikin näkemään hyviä, järkeviä ratkaisuja, jotka varmistavat koko kaupunkiseudun vetovoimaisuuden jatkuvuuden.
Hyvä esimerkki kuntayhteistyöstä on lähijunakokeilu, joka alkaa joulukuussa. Pilotin myötä raiteilla liikkuminen Nokian, Oriveden ja Lempäälän suuntaan käy entistä sujuvammin.
Niin ikään kansainvälisestikin tunnustettu Pirkanmaan Jätehuollon kiertotalousmalli on syntynyt kuntien ja yritysten välisenä yhteistyönä. Viisasta seudullista näkemystä ja yhdessä tekemistä on tarvittu myös jätevesihuollossa: vuodesta 2024 eteen päin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo alkaa huolehtia yhteensä kuuden kunnan jätevesien puhdistamisesta.
Kaikista näistä esimerkeistä voit lukea lisää tämän lehden sivuilta. Seudullinen yhteistyö näkyy entistä vahvemmin myös lehdessämme, sillä iloksemme saimme Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän mukaan lehden julkaisijakuntaan. Nyt 2030-lehti jaetaan yhteensä jo kahdeksan kunnan alueelle – siispä tervetuloa mukaan lukijat myös Lempäälästä, Vesilahdesta ja Orivedeltä! Toivon kaikille antoisia ja avartavia lukuhetkiä sekä kannustan rohkeasti antamaan palautetta.
Pertti Suuripää
Päätoimittaja
"En kaipaa arkea kummempaa"
Teksti: Saara Ignatius / Kuva: Laura Vesa
Toimiva arki
Näyttelijä Saska Pulkkisella on jalat tukevasti Petsamon maastossa. Näin on ollut jo kaksi vuotta. Leikkipuiston laidalla viihtyvä perheenisä on ollut myös puheenaiheena Tampereen syksyssä. Syynä tähän on erityisesti Tampereen Työväen Teatterin musikaalikomedia Poikabändi.
– Alkumetreiltä kävi selväksi, että näytelmä pitää sisällään sellaisia piirteitä erilaisine oheismatskuineen, mitä teatterimusikaaleissa ei normaalisti ole, Pulkkinen kuvailee.
Pulkkinen nähdään Poikabändi-musikaalissa Seittinä, joka syttyy esiin pikkuveljen identiteetillä varustetun Pulkkisen hyppysissä.
– Teatterissa on aina viihdeaspekti, vaikka puhuttaisiin vakavasta draamasta, sanoo Pulkkinen.
Ysäri-poikabändin vaiheista kertovasta näytelmästä ei viihdettä puutu. Tästä huolimatta Pulkkinen jäisi itse mieluusti sivustatarkkailijan rooliin, kuten näytelmän ykköspuoliskon Seitti.
– On ollut mukava kuulla palautetta luontevuudestamme. Tavoitteena on koko ajan ollut tehdä tämä tosissaan.
Seesteistä perhearkea
Tunnolliseksi tunnustautuva Pulkkinen elää kiireisen näyttelijäntyön ohessa pikkulapsiperheen arkea. Seesteistä elämää, hän tarkentaa, johon kuuluvat tärkeimmät: koti ja työ. Joskus myös äänikirjat, maalaaminen ja vaatteiden tuunaaminen.
– Tällä hetkellä arkeen ei muuta mahdu. Enkä ole kaivannutkaan. On yllättävän rentouttavaa valvoa lapsia puiston reunalla ja katsoa, ettei toinen vain putoa kiipeilytelineestä, Pulkkinen sanoo.
Tanssia aikanaan harrastanut Pulkkinen on itsekin fyysinen niin lavalla kuin vapaalla. Puuhun voi kivuta yhä, kuten pikkupoikana. Vaikka ei hän jokaisella työn ja kodin välisellä reissulla näin tee. Nyt tekee.
Sopivan kokoinen kaupunki
Liikkuminen kävellen tai pyöräillen Petsamossa sijaitsevan kodin ja keskustassa sijaitsevan työn välillä on Pulkkisen arkea. Tampere on tässä mielessä hänen mukaansa juuri sopivan kokoinen.
– Pienempi kaupunki on hallittavampi. Tuntuu hassulta, että juna-asema on vartin kävelymatkan päässä kotoa.
Näiden kahden vuoden aikana, kun Pulkkisen perhe on asunut Tampereella, on kaupunkikuva ollut myllerryksessä.
– On ratikkatyömaata, kantta ja areenaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ikinä ei tiedä mikä muuttuu. Mutta ei se näin lopullisesti ole. Täällä asiat kuitenkin toimivat.
Erityismaininnan Tampere saa siitä, että liikennevälineisiin pääsee ilmaiseksi lastenvaunujen kanssa. Se jos mikä helpottaa elämää. Saman tekee myös luonto.
– Tällaiset maisemat näin lähellä rautatieasemaa eivät ole monella paikkakunnalla mahdollisia. Kun lähden kotipihaltani parinkymmenen metrin päähän, pääsen metsään, missä ei ole tietoakaan sivistyksestä.
Kolme asiaa, joista luovun:
1. Ulkomaanmatkailu. Erityisesti lentomatkailu, josta olen pitkälle luopunutkin jo.
2. Lihansyönti. Pystyisinkö? Varmasti, sillä välillä tulee pidettyä pitkiä kasvisruokakausia itsestäänkin.
3. Yksityisautoilu. Olemmekin luopumassa autostamme.
Saska Pulkkinen
Kotoisin Helsingistä.
Asuu Tampereella Petsamossa.
Työskennellyt Tampereen Työväen Teatterilla vuodesta 2017. Aikaisemmin Helsingissä freelancerina ja Hämeenlinnan Teatterissa.
Valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta.
Nähdään tänä syksynä TTT:n näytelmissä Poikabändi, Tämä on ryöstö ja Koiran morsiamet.
Perheeseen kuuluu kaksi alle 2-vuotiasta poikaa ja puoliso.
Kolumni: Kaupunkiseutu sykkii yhteistyössä
Kolumni: Kaupunkiseutu sykkii yhteistyössä
Tampereen seudun tulevaisuutta suunnitellaan Tampellassa Tammerkosken rannalla, missä Näsijärvi työntää ja Pyhäjärvi vetää. Paikka muistuttaa seudun historiasta ja uudistumisesta sekä siitä, että kehitys ei pysähdy.
Tulevaisuutta suunnitellaan seututoimistossa eli Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. Sen omistajia ovat Tampere ja sen kehyskunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seututoimistossa rakennamme yhdessä. kahdeksan kunnan voimin rajatonta kaupunkiseutua asukkaiden ja yritysten hyväksi.
Kaupunkiseudun kehitys on viime vuosina ollut huikeaa. Ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin ja niiden tuntumaan työn, palvelujen ja harrastusten perässä. Täällä asukkaat odottavat myös toimivaa liikennettä ja viihtyisää lähiympäristöä.
Ilmastoviisaus ja kestävä kehitys ovat aikamme megatavoitteet, joiden hyväksi kaupunkiseudun kunnat tekevät kauaskantavaa yhteistyötä. Olemme kuvanneet ja sanoittaneet yhteistä tulevaisuutta vuoteen 2040 asti ulottuvassa rakennesuunnitelmassa.
Visionamme on rakentaa eurooppalaista kaupunkiseutua, jossa liikenne nousee kiskoille ja asukkaat yhä useammin ratikkaan, lähijunaan tai bussiin. Kuntien keskustat kehittyvät palveleviksi ja viihtyisiksi reittilinjaston varrella. Myös asuntomarkkinat ovat seudulliset, ja yhdessä suunnitellen syntyy hyvää ja toimivaa asuinympäristöä. Urbaanissa ympäristössä näkyy kivijalkakauppoja, kaupunkipuistoja ja korttelipihoja. Etäämmällä on pientalomaista asumista, viherkattoja ja lähiluontoa kotiovella. Yhteisöjen ja naapurustojen toimintaa rohkaistaan, eikä kuntaraja ole este palvelujen käytölle.
Kahdeksan tähden kaupunkiseutu sykkii kahdeksan kunnan omaleimaisuutta, mutta jatkuvasti yhä enemmän myös yhteistä tulevaisuutta. Yhdessä tekeminen on Tampereen seudun valttikortti. Asukkaiden ja yritysten on lupa odottaa sujuvampaa arkea ja toimivampaa kaupunkiseutua meiltä kaikilta.
Kirjoittaja Päivi Nurminen työskentelee seutujohtajana Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä.