Julkaistu 14.4.2021

Ensimmäisenä lattiakaivosta viemäriin valuva vesi liittyy talon omista viemäreistä tonttihaaran kohdassa kaupungin jätevesiverkkoon, jota pitkin vesi kulkee Ylöjärven keskustan läpi.

– Teivon kohdalla jätevesi liittyy Tampereen Veden viemäriverkkoon, jota pitkin se laskettelee Raholan puhdistamolle, Tampereen Veden verkostojohtaja Pekka Laakkonen sanoo.

Roskat eivät kuulu jäteveden sekaan

Jäteveden puhdistamisessa on monta vaihetta. Esikäsittelyssä jätevedestä erotetaan pois esimerkiksi hiekka, joka päätyy lopulta hiekkapesun jälkeen kaatopaikalle.

Liian usein veden mukana kulkee puhdistamolle myös esimerkiksi juuresten kuoria tai vessanpytystä alas vedettyjä sukkahousuja, alusvaatteita, pumpulipuikkoja ja nykyään myös maskeja.

– Liian usein veden mukana kulkee puhdistamolle myös esimerkiksi juuresten kuoria tai vessanpytystä alas vedettyjä sukkahousuja, alusvaatteita, pumpulipuikkoja ja nykyään myös maskeja, Laakkonen sanoo.

Vaikka jäteveden joukkoon kuulumaton aines seulotaan esikäsittelyssä vedestä pois, se on riski koko jätevesiverkostolle, koska se voi aiheuttaa jo verkossa kulkiessaan tukoksia. Ne voivat pahimmillaan
johtaa esimerkiksi mittaviin vesivahinkoihin omakotitaloissa.

Huolellinen prosessi Raholan puhdistamolla

Esikäsittelyn jälkeen Raholan puhdistamolla alkaa neliosainen varsinainen jäteveden käsittely. Sen ensimmäisessä vaiheessa esiselkeytyksessä jätevesi ja kiintoaines erotetaan toisistaan.

Tämän jälkeen vesi johdetaan ilmastettuun aktiivilieteprosessiin, jonka aikana lietteen hyödylliset mikrobit käyttävät jäteveden ravinteita ja orgaanisia aineita kasvuunsa ja elintoimintoihinsa ja muuttavat niitä samalla vähemmän haitalliseen muotoon, jolloin vesi puhdistuu.

Jälkiselkeytyksessä vesi ja aktiiviliete erotetaan toisistaan. Aktiiviliete palautetaan ilmastuksen alkuun ja valtaosa siitä jatkaa kiertoaan puhdistusprosessissa.

Mädätetty liete kuivataan, kompostoidaan ja hyödynnetään maanparannusaineena.

– Ylimääräinen aktiiviliete ja esiselkeytyksessä laskeutettu kiintoaine mädätetään ja siitä tuotetaan biokaasua, joka hyödynnetään puhdistamolla sähkönä ja lämpönä. Mädätetty liete kuivataan, kompostoidaan ja hyödynnetään maanparannusaineena, eli noudatamme kiertotalousajattelua, Tampereen Veden tuotantojohtaja Riitta Kettunen kertoo.

Puhdistettu jätevesi jatkaa matkaansa tertiäärikäsittelyyn, jossa pienimmätkin veteen kuulumattomat ainesosat erotetaan vedestä. Tämän jälkeen vesi johdetaan poistoputkea pitkin Pyhäjärveen.

Keskuspuhdistamo valmis neljän vuoden kuluttua

Kun Sulkavuoren keskuspuhdistamo muutaman vuoden päästä otetaan käyttöön, myös Ylöjärven jätevedet puhdistetaan siellä.

– Kesäkuusta 2025 lähtien Raholassa on puhdistamon sijaan pumppaamo, jossa vedet pumpataan paineviemäriä myöten Sulkavuoren keskuspuhdistamolle, kertoo Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n käyttöpäällikkö Lauri Valtiala.

Käytännössä vedet kulkevat Raholasta Pyhäjärven pohjaa pitkin kulkevissa paineviemäreissä Härmälään.

– Sieltä vedet jatkavat matkaa viettoviemärissä Sarankulmankadun lähellä olevaan pystykuiluun, josta ne ”tippuvat” tunneliin. Tunnelista vedet nostetaan pumpulla puhdistamoon, Laakkonen sanoo.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistettavaksi tulevat tulevaisuudessa Tampereen, Ylöjärven ja Kangasalan lisäksi Lempäälän ja Vesilahden jätevedet.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistettavaksi tulevat tulevaisuudessa Tampereen, Ylöjärven ja Kangasalan lisäksi Lempäälän ja Vesilahden jätevedet. Sulkavuoren keskuspuhdistamon päivävirtaamaksi on mitoitettu noin 100 miljoonaa litraa jätevettä, ja suunnittelussa on huomioitu myös väestönkasvuennuste tuleville vuosikymmenille.

Jätevedet puhdistetaan Sulkavuoressa pitkälti Raholan puhdistamon tapaan. Menetelmien valintaa ovat ohjanneet toiminnan varmuus ja energiatehokkuus.

– Sulkavuoressa vesistöön laskettava puhdistettu vesi vielä hygienisoidaan UV-säteilyllä. Lopulta puhdistettu vesi päätyy Pyhäjärven pohjaan asennettavaa purkuputkea pitkin Pyhäjärveen, Valtiala kertoo.

Julkaistu 15.4.2021

Toimistoinsinööri Sanna Siukola on varsin hyvin kartalla Tampereen Veden toiminta-alueen kaavoituskuvioista ja rakennusinvestoinneista. Hänen laatimansa liitoskohtalausunto vaaditaan nimittäin vesi- ja viemärisuunnitelmien liitteeksi rakennuslupaa varten aina, kun korjausrakennetaan tai uutta rakennettaessa liitytään kunnan vesihuoltoon.

Siukola purkaa kollegansa kanssa Tampereella ja Pirkkalassa vuosittaista noin 600 hakemuksen pinoa suunnilleen kymmenen lausunnon viikkotahdilla. Jo alle 20-vuotiaana infra-alalla aloittanut ja käytännön töissä ”maanalaisessa maailmassa” marinoitunut rakennusinsinööri myöntää monipuolisen työhistoriansa hyödyttävän lausuntosumassa.

– Lausunnoissa tulkitsen verkostotietoa ja huomioin asiakkaan vesihuollon tarpeen. Seuraan myös kaavoitusta tarkasti, jotta voin osaltani turvata vesihuoltoa sekä edesauttaa rakentamista.

– Ennakoinnin tarkoitus on minimoida rakentamisesta aiheutuvat haitat ja tehdä rakennusprosessista taloudellinen ja sujuva.

Siukola kannustaa asiakkaita ottamaan rohkeasti yhteyttä.

– Yksi hyvissä ajoin soitettu puhelu on merkki vastuun ottamisesta ja saattaa selvittää monta rakentajan suunnittelupulmaa, jouduttaa töitä sekä säästää melkoisen summan rahaa.

Julkaistu 14.4.2021

Julkaistu 2.11.2020

Julkaistu 2.11.2020

Pyhäjärvi on Westerlingin perheelle melkoinen laturi ja muistojen sammio. Kalastamisen, uimisen, jäällä hiihtämisen ja retkiluistelun lisäksi on välillä mukava kaivaa esille vanhoja videoita ravustustuokioista tai lasten luistelukiemuroista omaan rantaan auratulla pikkukentällä.

1960-luvun lopulla Tampereella Nalkalan kentän tuntumassa varttunut Pekka Westerling muistaa, ettei uimataitojen kartuttaminen luonnistunut likaisessa lähijärvessä, jonka kaikki rannat olivat uintikiellossa. Hän kertoo sittemmin huomanneensa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) historiikista varovaisen ennustuksen vuodelta 1972: saattaa olla, että jonain päivänä vielä Pyhäjärvessäkin uidaan. Toivonpilkahdus liittyi tuolloin rakennettuun Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon. Toiveet täyttyivätkin niin hyvin, että Westerlingien jälkikasvu sai uimaoppinsa hyvälaatuisessa kotijärvessä.

Järvinäkymä on arjen luksusta

Westerlingit ovat katselleet Pyhäjärveä monelta kantilta, ensin Villilänniemestä Tampereen puolelta, sittemmin Pirkkalan Niemenmaalta. Elina Westerling tuumaa, että Pyhäjärven päivä toisensa jälkeen uusiksi taiteilema huoneentaulu on arjen luksusta.

– Oma lempimaisemani on kovan pakkaspäivän utuinen näkymä, Pekalla se taitaa olla syksyn ruskan kuvastuminen tyynestä järven pinnasta. Myrskyt ovat tietenkin oma näytelmänsä.

Pekka Westerling tuntee maisemataulunsa myös pintaa syvemmältä, sillä hän on tarkkaillut sen tilaa vapaa-ajan kalastuksen lisäksi KVVY:n näytteenottajana ja kalastusmestarina jo 30 vuotta. Paitsi työn puolesta myös ranta-asujina luonnon monipuolinen havainnointi ja ympäristöseikat näkyvät perheen arjessa.

– Vaatteissa suosimme luonnonmateriaaleja, pesuaineissa biohajoavia ja matot pesemme matonpesupaikalla. On ollut huikea kaari nähdä järven puhdistuminen ja karuuntuminen 20 viime vuoden aikana. Sulkavuori jatkaa uudella tekniikallaan tuota hienoa tulevaisuuteen panostusta.

Jätevesien puhdistustekniikan paraneminen sekä metsä- ja paperiteollisuuden rakennemuutos välkehtivät Kokemäenjoen vesistön ja erityisesti Pyhäjärveä kirkkaissa laineissa. Kirkasvetiseksi, ravinnetasoltaan alhaiseksi kohentuneesta Näsijärvestä vettä laskeva Tammerkoski on laadultaan jopa erinomainen.

Pyhäjärvestä otetaan vuosittain satoja vesinäytteitä.

Sulkavuoren keskuspuhdistamo ei tuo Pyhäjärven yleistilaan mullistavaa muutosta, käsitelläänhän siihen johdettavat jätevedet korkeatasoisesti tälläkin hetkellä. Asumajätevesien sisältämästä fosforista poistetaan Tampereen puhdistamoilla jo nyt 97–98 prosenttia. Pyhäjärven ja ala- puolisen vesistön typpikuormitus sen sijaan tulee alenemaan vuositasolla 1 300 tonnista noin 400 tonniin.

– Jatkossa työsarkaa riittää varsinkin hajakuormituksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutoksen kasvattamien sademäärien hajakuormituslisä heikentää tilannetta. Tätä vastaan taistellaan kokonaisvaltaisella vesienhallinnalla.

Tähän kuuluu esimerkiksi ojitusten ja ojavesiviipymien hyvä suunnittelu, jolloin pelloilta ja metsistä karkaava kiintoaines ravinteineen napataan kiinni ennen vesistöjä ja palautetaan huoltotoimin takaisin alkulähteilleen. Kaupunkialueen hulevesien käsittelyä tehostetaan puolestaan hiljattain valmistuneen tutkimuksen pohjalta, selvittää KVVY:n toimitusjohtaja, limnologi Jukka Mattila.

– Sulkavuoren keskuspuhdistamon tehokkaat ja vakaat puhdistusprosessit tulevat vähentämään vesistökuormitusta erityisesti ravinteiden ja hygieenisen tilan osalta.

Lisäksi purkuputki sijoitetaan parempiin laimenemisolosuhteisiin keskemmälle järveä, jolloin puhdistettu vesi sekoittuu järviveteen huomattavasti nykyistä paremmin.

Kunnossa tarkalla seurannalla

Tampereen seudun yhteistarkkailussa Pyhäjärvenkin tilaa on seurattu monipuolisesti vuodesta 1975 lähtien. Seurantojen aikasarjat ovat vesien tilan seurannan ja toimenpiteiden suunnittelun pohjana.

Tampereen alapuolista itäistä allasta tutkitaan Tammerkoskesta, kolmesta syvänteestä, Rajasalmen sillan kohdalta ja sen jälkeen useilta muilta näytepaikoilta. Syvin piste on 42 metrissä Pyynikillä.

– Syvänteiltä otetaan näytteitä pinnasta pohjaan neljästä seitsemään kertaa vuodessa eli niitä kertyy kymmeniä vuosittain. Tammerkosken ja Nokianvirran veden laatua tarkkaillaan kuukausittain, kertoo erityisasiantuntija Harri Perälä.

Perälä kuvailee tarkkailun kehittymistä vuosien mittaan: tärkeiden seurantaparametrien, kuten happitilanteen, ravinteiden määrän ja vesistön hygieenisen tilan rinnalle ovat tulleet ympäristötietoisuuden ja analyysitekniikan kehittymisen myötä erilaiset haitta-aineet sekä tutkimuspohjaisesti myös vedestä määritettävät hormonit ja lääkeaineetkin.

– Biologinen tarkkailu sisältää kalaston, pohjaeläimet, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden. Jätevesien myrkyllisyyttä on tutkittu muun muassa surviaissääsken toukkien epämuodostumien avulla. Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään hormonien mahdollista vaikutusta Pyhäjärven kalojen lisääntymiseen.

Lääkejämät apteekkiin

Lääkeaineet vesistöissä ovat puhuttaneet vuosikymmeniä, eivätkä kertymät ole ainakaan vähenemässä kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen myötä. Erityisen haitallisia ympäristölle ovat hormoni- ja antibioottijäämät. Nykyisillä menetelmillä osa lääkkeistä, kuten ibuprofeeni, hajoaa hyvin. Osa taas, esimerkiksi diklofenaakki ja karbamatsepiini, ei hajoa juuri ollenkaan. Mattila muistuttaakin, että vesistö kiittää ja jäämätilastot parantuvat varmimmin, kun vanhat ja käyttämättömät lääkkeet viedään apteekkien keräyspisteisiin.

Ensi vuoden alussa käynnistyvässä tutkimuksessa selvitetään hormonien mahdollista vaikutusta Pyhäjärven kalojen lisääntymiseen.

Yksi Suomen suurimmista jätevedenpuhdistamoinvestoinneista, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, etenee suunnitelluilla urilla. Sulkavuoressa louhintaurakka päättyy vuoden 2021 lopulla ja viemäritunneleissa kesällä 2022. Tämän syksyn aikana maaliin pääsee Nuolialantien siirtoviemärityömaa Valmetinkadun ja Leirintäkadun välillä. Raholan ja Haikan väliset putket asennetaan paikoilleen Pyhäjärven pohjaan vielä ennen jääpeitteen tuloa.

– Parhaillaan hiomme Sulkavuoren varsinaisten rakennus-, tekniikka- ja automaatiourakoiden kilpailutusmateriaaleja, jotta työt pääsevät alkamaan viiveettä louhintaosuuden valmistuttua. Valmistelussa ovat myös Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden tonteille tulevat isot jätevesipumppaamourakat, joiden rakennusvaihe kestää ensi vuoden loppupuoliskolta vuoden 2022 loppuun, summaa ajankohtaiskuulumisia Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen.

Hyvään kuntoon saadun Pyhäjärven tilaan Sulkavuori ei tuo merkittävää aistein havaittavaa muutosta.

– Jäteveden käsittelyn kehittyminen viime vuosikymmeninä on yksi yhteiskuntamme menestystarinoista – Pyhäjärvi on mainio esimerkki siitä. Uusi luku tuossa tarinassa on Sulkavuori, jonka nyt rakennettava kapasiteetti riittää varmuudella vuoteen 2040, todennäköisesti paljon pidempään. Tämän jälkeen potkua on mahdollista lisätä kohtuullisen vaivattomasti esimerkiksi kahden lisälinjan louhinnalla.

Sulkavuoressa puhdistetaan Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet kesästä 2025 lähtien.

→ keskuspuhdistamo.fi

Julkaistu 2.11.2020

Mikä on työnkuvasi?

Somessa olen kutsunut itseäni kakkaputkimieheksi, mutta virallisesti toimin siirtoviemäriurakoiden projektipäällikkönä Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeessa. Vastaan siis kokonaisuuden etenemisestä. Sukkuloin päivittäin toimiston ja työmaiden väliä, mihin polkupyörä on osoittautunut loistavaksi kulkupeliksi.

Mikä on työssäsi antoisinta?

On tosi mielenkiintoista päästä mukaan näin ainutlaatuiseen projektiin. Tämä hanke vaikuttaa vielä vuosikymmenien kuluttua kaupunkikuvaan ja asumiseen.

Jätevesiä ei enää tulevaisuudessa vatkata maan pinnalla keskustan kupeessa vaan syrjempänä kallion sisässä.

Miten asukkaat ovat suhtautuneet?

Ylivoimaisesti eniten ihmisiä tietysti kiinnostavat liikennejärjestelyt. Parhaillaan siirtoviemäriä vedetään Hatanpään sairaalan lähistöllä ja Nuolialantien varressa, minkä varmaan jokainen näillä alueilla asuva ja asioiva on huomannut. Lisäksi vesillä liikkujat ovat voineet Raholassa nähdä, kun putkea viedään Pyhäjärven pohjaan. Asennoituminen on ollut kärsivällistä. Asukkaat tuntuvat ymmärtävän, että kyse on välttämättömästä työstä ja että haitta on vain väliaikainen. Kiitokset tästä kaikille!

Miten vapaa-aikasi kuluu?

Tykkään liikkua: lenkkeilen, pyöräilen ja käyn salilla. Lisäksi vastikään hankittu koiranpentu pitää kiireisenä.

Mikä on parasta Tampereessa?

Pidän siitä, miten kaupunki kasvaa ja kehittyy. Tampereella on mukavan myönteinen ilmapiiri ja paljon nuoria.

www.keskuspuhdistamo.fi

Julkaistu 2.11.2020

Julkaistu 2.11.2020

Julkaistu 14.4.2020

Hervannassa asuva Hamida Sido arvostaa sitä, että juomakelpoista vettä saa Suomessa suoraan keittiön hanasta. Syyriasta kotoisin oleva Sido kertoo, että esimerkiksi hänen Turkissa ja Libanonissa asuvat ystävänsä joutuvat ostamaan juomaveden kaupasta.

– Myös se on upeaa, että täällä ei suihkussa käydessään tarvitse miettiä, riittääkö lämmin vesi.

Tampereen Seurakuntien Marhaban-keskuksessa työkokeilussa oleva Sido sanoo toimivan vesihuollon tuovan helppoutta arkeen.

– Suomessa siivouksen, leipomisen, peseytymisen tai kahvihetken esteenä ei ole koskaan se, ettei meillä olisi vettä, jota on turvallista käyttää.

Isoja investointeja

Kiivaasti kasvava Tampere investoi vuosittain noin 21 miljoonaa euroa vesihuoltoon. Reilu kolmannes summasta kuluu olemassa olevan vesihuoltoverkoston saneeraukseen, lopuilla rakennetaan uutta talousvesi- ja viemäriverkostoa.

– Rakennamme verkostoa parhaillaan muun muassa Vuorekseen. Lähivuosien isoin hankkeemme on Hiedanrannan alue, jossa asunee muutaman vuoden päästä yli 20 000 asukasta, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela. Hän kertoo, että myös Ojala-Lamminrahkan alueen vesi- ja viemäriverkostojen rakentaminen on käynnistymässä yhteistyössä Kangasalan kanssa.

– Teemme paljon yhteistyötä lähikuntien kanssa. Operoimme Pirkkalan vesihuoltoa ja käsittelemme naapurikuntien jätevesistä Pirkkalan lisäksi Ylöjärven ja Kangasalan jätevedet.

Sulkavuori palvelee vuosikymmeniä

Tampereen Veden nykyiset jätevedenpuhdistamot Raholassa ja Viinikanlahdella ovat ikääntyneitä ja käymässä pieniksi. Sulkavuoreen valmistuukin neljän vuoden päästä Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamo. Siellä käsitellään sujuvasti Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevedet.

– Sulkavuoren keskuspuhdistamosta tulee tehokas, ympäristöystävällinen ja niin iso, että se pystyy palvelemaan kasvavaa kaupunkia vielä vuosikymmentenkin päästä.

Tampere on vesihuollon edelläkävijä

Tampereen Vesi on vesihuollon edelläkävijä maailmanlaajuisestikin: yhteistyö on luontevaa eri tahojen kanssa, vanhoja putkistoja saneerataan suunnitelmallisesti, ja kaikessa toiminnassa huolehditaan ekologisuudesta, huoltovarmuudesta sekä veden laadusta. Tampereella esimerkiksi kaikki juomavesi – myös pohjavesi − kloorataan, millä varmistetaan, että vettä on aina turvallista juoda.

– Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus varmistaa kahden toisistaan riippumattoman päävesilähteen, Roineen ja Näsijärven, käyttömahdollisuuden. Ongelmatilanteissa toinen lähteistä voi korvata toisen, mikä parantaa toimintavarmuuttamme, Jokela sanoo.

Julkaistu 14.4.2020